Happi loppuu - mitä sitten?

Tiistai 21.3.2017 - Maija Alasalmi, Kehittämispäällikkö, kauppatieteiden maisterk


”Menestys syntyy siitä, että arvot tunnetaan ja niitä toteutetaan yritysten kaikilla tasoilla.  Suomen parhaan työpaikan resepti on se, että kaikki tuntevat tavoitteemme, elävät yhteisten arvojen mukaisesti sekä tuovat esiin omia vahvuuksiaan ja ideoitaan työtyytyväisyyden, asiakaskokemuksen ja liiketoiminnan kehittämiseksi” kertoo Scandic Suomen henkilöstöjohtaja Riikka Mattila.

”Yhteinen arvostus, yhteen hiileen puhaltaminen sekä innostuneisuus ovat elementtejä, joiden varaan menestyksemme on rakentunut.  Näiden kolmen tutkimusvuoden aikana olemme saaneet voimaa ja ryhtiä jatkuvaan kehittämiseen, samaan aikaan kasvattaen yhtiön liikevaihdon kaksinkertaiseksi” summaa Goforen johtaja Erkki Salminen.

Hyvä johtaminen koskee kaikkia organisaatioita, koska sillä saadaan aikaan hyviä tuloksia. Yksityistä sektoria ei voida suoraan verrata julkiseen sektoriin, minkä nykyinen pääministerimmekin on joutunut karvaasti kokemaan.  Kunnan johtamistehtävä jakautuu useille henkilöille, jotka edustavat luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Heillä kaikilla on tärkeä painoarvo kunnan johtamisen toimivuuden kannalta, vaikka johtamisen perustehtävän sisältö painottuu eri asioihin valtuustoilla, hallituksilla, lautakunnilla ja johtavilla viranhaltijoilla. Kunnan johtaminen on poliittisen ja ammatillisen johtamisen yhdistelmä, joka parhaalla mahdollisella tavalla toimiakseen vaatii osapuolten välistä hyvää yhteistyötä.

Moniarvoisuus on kunnan johtamisen oleellisin piirre. Se merkitsee sitä, että kunnan johtaminen on merkittäviltä osin poliittista.  Näin ollen johtamisen prosessit sisältävät lukuisten erilaisten intressien edistämistä ja yhteensovittamista toisin kuin voittoa tavoittelevassa yrityksessä.

 

Kuntiin ja kuntien henkilökuntaan kohdistuu lähivuosina isoja muutoksia. Hanna Vakkalan väitöstutkimuksen (Henkilöstö kuntauudistuksissa) mukaan kuntaorganisaatioiden johtamisessa on painottunut rationaalinen, perinteinen johtamisajattelu. Rationaalisuus ja hallittavuuden näkökulman keskeisyys tulee erityisen hyvin esiin muutosprosessin suunnittelussa ja vaiheiden toteutuksessa, mutta heijastuu myös henkilöstöjohtamiseen. Perinteisen johtamisajattelun painottuessa erottuvat positiivisesti sellaiset työyhteisöt, joissa on kyetty etenemään ihmisläheiseen henkilöstöjohtamiseen. Tutkimus osoittaa tarpeen tuoda pehmeämpää johtajuutta suunnitelmallisuuden ja laskelmoivuuden rinnalle. Työyhteisöjen toimivuutta edistää läsnä oleva, avoin, tasapuolinen johtajuus, aidot osallistumismahdollisuudet ja vuorovaikutteinen viestintä sekä ihmistä kohtaan osoitettu arvostus ja kunnioitus. Hyvä keskusteluyhteys esimiehen kanssa luo edellytyksiä luottamukselle, motivaatiolle ja sitoutumiselle.

 

Suomalaisen työelämän tila  –raportissa ei ole vuoden 2008 jälkeen julkaistu tietoja julkisen sektorin osalta. Vuoden 2016 raportti käsittelee ainoastaan yrityksiä. Raportista voidaan päätellä, että menestyvissä yrityksissä on ymmärretty, että hyvä johtaminen on kaiken perusta. Hyvät ideat eivät tule nurkkahuoneesta, vaan arjen sankareilta, työntekijöiltä.  Täsmälleen sama pätee julkisella sektorilla. Julkisen sektorin tuleekin ottaa oppia menestyvien yritysten johtamisesta, kun haetaan ideoita siitä, miten kilpailukykyä ja tuottavuutta nostetaan.  Vaalien alla asia on ajankohtainen, koska jokainen ääni ratkaisee millainen julkinen sektori, kunta on työnantajana. Kunnan hyvästä johtamisesta hyötyvät kaikki, sekä työntekijät että veronmaksajat ja kuntalaiset. Siten happi lisääntyy.

Avainsanat: sdp, vaasa, kuntavaalit 2017


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini